Kommentti: Pronssipeliä tarvitaan mm-tasolla

Mitaliseremoniaan pääseminen helpottanee välierätappion aiheuttamaa tuskaa. Kuva: Sakal77 (originally posted to Flickr as P1020457) [CC BY-SA 2.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0)], lähde: Wikimedia Commons

Jääkiekon mm-kisat ovat jälleen edenneet siihen pisteeseen, jossa aletaan ratkoa kisojen mitalien kohtaloa. Välierissä voittaneet joukkueet jatkavat taistelemaan kullasta, kun taas hävinneiden kohtalona on pronssipeli. Joka vuonna joku sanoo jotain negatiivista pronssipelistä ja sen turhuudesta, vaikka tähän ei välttämättä ole aihetta.



Helppo esimerkki pronssipelin tärkeydestä löytyy jo kotoisesta sm-liigasta. Sama esimerkki pätee toki mm-kisoihinkin. Sm-liigassa pronssipeliin voitiin luoda helppo tarina uran päättämisestä seurassa voittoon, sillä Lukon Ville Nieminen pelasi viimeisen liigapelinsä ja Jypin Eric Perrin viimeisen pelin Jyp-paidassa. Tähän asemaan peilaten pronssikin maistuu makealta, sillä voittajana on kivempi lähteä kuin tappio niskassa. Vastaavasti tappion kokeva ratsu joutuu toisenlaisen tarinan uhriksi.

Mm-kisoissa on samanlaisia lopettavia pelaajia, ja esimerkiksi viime olympialaisissa Leijonat "pelasivat mitalin Teemulle". Se oli hieno ja tunteellinen lopetus yhdelle (maajoukkue)uralle. Jokainen kotimaassa voi kuvitella, kuinka erilaiseksi kokemus olympialaisista olisi jäänyt, jos pelkkä finaali olisi pelattu, mutta ei pronssiottelua.

Samalla lailla voitto kuitenkin auttaa myös muita kuin uraansa lopettelevia pelaajia. Välierätappio jättää varmaan huonon maun suuhun, mutta kisat on aina kivempi päättää voitolla, oli sitten kyse sijoittumisesta yhdeksänneksi tai kolmanneksi. Etenkin kolmannesta sijasta saatava pronssi alkaa nopeasti maistumaan voitetulta, jos sen eteen pitää pelata. Pronssimitalikin on tärkeä pelaajan kannalta, sillä silloin turnauksesta ei jää niin huono maku suuhun. Toki tappio kirpaisee tuplasti yhtä pahasti, mutta sekä pronssiottelussa hävinneen että voittaneen maan mediat ja kansalaiset voivat eläytyä näihin tunteisiin, joita syntyy. Nämä tunteet ovat joko katkeruus kahdesta täpärästä tappiosta (oltiin niiiiiin lähellä mitalia!) tai riemu välieräpettymyksen jälkeen ansaitusta, voitetusta mitalista.

Joten pelataan tänä vuonna pronssiottelu ilman mutinoita ja jossittelua. Se on tärkeä peli, joka usein määrittää pelaajille ja kotiyleisölle sen, olivatko kisat onnistuneita vaiko vain melkein onnistuneita.





Livescore.in